Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto

Engelin jäljillä

Tee aikamatka 1800-luvulle ja koe Helsinki sellaisena kuin Carl Ludvig Engel sen näki!

Tiesitkö, että kaupungintalo oli alkujaan Helsingin viihde-elämän keskus? Entä voisitko kuvitella Senaatintoria ilman Suurkirkon rappusia?

Engelin jäljillä -materiaalin avulla voit kurkistaa pinnan alle. Kokosimme yhteen vähemmän tunnetut tarinat Helsingin keskustan tutuista rakennuksista. Printtaa sivun lopusta ohjeet ja lähde kanssamme saksalaisarkkitehdin jäljille. Ilman Engeliä Helsinki ei ylpeilisi empirekeskustallaan.

Helsinki pääkaupungiksi – Engel sen rakentajaksi

Suomi siirtyi vuonna 1809 Ruotsilta Venäjän vallan alle. Keisaria ei miellyttänyt, että pääkaupunki Turku oli lännessä ja sillä oli tiiviit yhteydet Ruotsiin. Aleksanteri I päätti vuonna 1812, että Suomen pääkaupungiksi tulisi pieni Helsinki, joka oli paremmin tunnettu sen edustalla olleesta armeijan tukikohdasta, Suomenlinnasta.

Helsinki oli rakennettava kokonaan uudelleen, sillä sen puinen ydinkeskusta oli palanut maan tasalle vuonna 1808. Jäljellä oli vain muutama kivirakennus.

Suomen uusi pääkaupunki päätettiin toteuttaa ajan hengessä empiretyyliin. Kivestä rakennuttua pääkaupunkia suojelisivat Suomenlinnan jylhät tykit. Berliinissä vuonna 1778 syntynyt Carl Ludvig Engel sai vuonna 1815 tehtäväkseen suunnitella uuden pääkaupungin julkiset rakennukset.

Venäjän ja Suomen unionin kunniaksi nimetyn Unioninkadun varrelle sijoitettiin suurin osa Engelin suunnittelemista taloista. Senaatintorista tuli kaunis yhtenäinen aukio, jota reunustivat yliopiston päärakennus, Nikolainkirkko, senaatin talo ja virkamiesten residenssit.

Taloja rakennettiin kiivaasti 1820- ja 1830-luvuilla, mutta Helsingin symboli, Nikolainkirkko, nykyinen Tuomiokirkko, valmistui vuonna 1852. Helsinki on Engelin elämäntyö, mutta hänen kädenjälkensä näkyy muissakin Suomen kaupungeissa. Engel ei koskaan palannut Saksaan. Synnyinmaassaan hän onkin jäänyt tuntemattomaksi. Engel kuoli Suomessa vuonna 1840 ja on perheineen haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Torista Senaatintoriksi

Näkymä nykyisen Senaatintorin alueelta – tämä Engelillä oli vastassaan: oikealla raatihuone, vasemmalla päävartion rakennus vartiokojuineen ja päävartion takana Ulrika Eleonoran kirkon torni.

Nikolainkirkko, yliopiston kirjasto ja yliopiston päärakennus Senaatintorilla. Kirkon edustalla on tänään huomiota herättävät avoportaat. Ne eivät kuuluneet Engelin alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan ovat vastentahtoisen suunnittelun tulos. Engel itse ei ehtinyt nähdä lopputulosta. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1852, 12 vuotta Engelin kuoleman jälkeen.

Engel-kävelyn keskustakohteet

Engel-kävelyn tulostettava materiaali

  • Reittiselostus (Unioninkatu – Senaatintori – Kauppatori – Eteläranta – Tähtitorninmäki – Kasarmitori – Esplanadi – Vanha kirkkopuisto)
  • Kartta

Tutustu myös

Lähteet:

  • Finnland-Institut in Deutschland (1999): Carl Ludwig Engel und das klassizistische Helsinki – Pläne und Zeichnungen
  • Internetlähteet: Helsingin kaupunginmuseon, Museoviraston ja Kansallisarkiston www-sivut, www.hs.fi, Wikipedia