Perhe Siirola
Nukkumiseen täytyy jättää paljon aikaa, sillä vieras ympäristö väsyttää alkuun.
Siirolan perheeseen Riihimäen kupeeseen saapui Saksasta tyttö nimeltä Lara. Hän viipyi Suomessa neljä viikkoa. Tuona aikana Siirolat oppivat etenkin Suomen ja Saksan kulttuurien samankaltaisuudesta.
Mitä teille on päällimmäisenä jäänyt mieleen Laran oleskelusta?
Kaikki sujui hyvin, koska saksalainen kulttuuri on kuitenkin niin lähellä suomalaista. Iloisena huomasimme, että monet asiat hoituvat samalla tavoin myös saksalaisissa perheissä. Lara otti paikkansa helposti perheessämme.
Miten valmistauduitte vaihto-oppilaan tuloon?
Ensimmäisen vaihto-oppilaan otto arvelutti hiukan alkuun, mutta tieto siitä, että yhdistys on tarvittaessa tukena, auttoi uuden perheenjäsenen odottamisessa.
Ennen Laran tuloa oli käyty sähköpostitse ajatustenvaihtoa. Saimme ohjeeksi odotella punatukkaista tyttöä lentokentällä. Valmistauduimme myös ottamalla yhteyden kouluun. Koulumatkat Lara joutui maksamaan itse, koska alennuslippua ei voinut saada. Lisäksi tietysti järjestimme Laralle huoneen.
Millaista arki vaihto-oppilaan kanssa oli? Jouduitteko muuttamaan omia rutiinejanne?
Ensimmäisellä viikolla ennen koulun alkua perheen nuoriso järjesti hiukan turistiohjelmaa täällä kotipuolessa ja Helsingissä. Lisäksi tuliaisostokset hoidettiin pois alta ennen koulun alkua. Saimme myös itse paljon tuliaisia.
Suomen kesä näytti parhaat puolensa, joten Lara totesi vaihtokuukauden käyneen lomasta. Nukkumiseen täytyy jättää paljon aikaa, sillä vieras ympäristö väsyttää alkuun.
Kun koulu alkoi, alkoi ihan normaali rytmi. Vanhemmat kävivät töissä ja nuoret koulussa. Lara oli tyttäremme luokalla. Lara opiskeli alkuun ahkerasti kieltä sanakirjan avulla, mutta koulun alettua oli nopeampi vaihtaa kuulumiset englanniksi.
Rutiineja ei tarvinnut muuttaa, mutta voi sanoa, että rutiineja tarvitaan. Perheemme ohjelmaan kuului elokuussa kesämökkimatka Saimaalle ja muutamia kilpailumatkoja eri puolille Suomea, joten vaihto-oppilas pääsi siinä mukana tutustumaan suomalaisiin kaupunkeihin, luontoon ja arkkitehtuuriin, joista hän oli kiinnostunut. Lara oli myös toimitsijana yleisurheilukilpailuissa Riihimäellä.
Mikä oli antoisinta, mikä puolestaan vaikeinta isäntäperheenä toimimisessa?
Antoisinta oli huomata, että tulee toimeen hyvin jo ruostuneellakin kielitaidolla. Omien lastemme kielitaito kohentui ja tuli rohkeutta selvittää monenlaisia asioita ja tilanteita. Tyttäremme kouluun sattui tulemaan useita vaihto-oppilaita syksyn aikana, joten kommunikointi
heidänkin kanssaan oli jo helppoa, kun oli tullut kokemusta kotoa.
Itse opimme myös huomaamaan ja arvostamaan hyvinkin tavallisia asioita täällä kotimaassa. Yhdessä ihailimme auringonlaskuja meren ja järven yllä, ja yllättäen sienestäminen ja uinti olivat yhteisiä suosikkiharrastuksia. Mölkyn pelaaminen myös!
Kesä ja hyvät säät helpottivat hyvän tunnelman ylläpitämisessä. Talvella täällä maalla olisi ollut ehkä kuljetus-ongelmia.
Millaista oli huolehtia vieraasta lapsesta? Oliko esimerkiksi rajojen asettaminen vaikeaa?
Vieraasta lapsesta huolehtii niin kuin omastaan. Laran vanhemmat tuntuivat luottavan meihin täysin, eikä heillä näyttänyt olevan tarvetta ottaa meihin yhteyttä. Koti-ikäväkään ei noin lyhyessä ajassa iskenyt.
Mitä havaintoja teitte vaihtooppilaan koulunkäynnistä? Saiko hän erityistä ohjausta opettajilta?
Koulunkäynti sujui hyvin. Oli sovittu, että Lara osallistuu tyttäremme luokan ohjelmaan. Lisäksi hän osallistui kotitaloustunneille.
Erityisesti Lara nautti musiikista. Lara vieraili myös saksan tunnilla ja taisi tehdä siellä kuullunymmärtämiskokeitakin.
Opettajat ottivat hänet huomioon vähän tilanteen mukaan. Viikottain oli kaikille oppilaille kansainvälinen tunti, jossa vaihtarit kertoivat kokemuksistaan. Lara kertoi, että opettajat olivat rennompia ja koulussa oli mukava olla. Ei niin tiukkaa kuin Saksassa.
Opitteko jotain kulttuurien eroista Suomen ja Saksan välillä?
Oikeastaan opimme kulttuuriemme samanlaisuudesta! Kuukausi kului hujauksessa ja lopuksi vietimme Laran synttäreitä ja lähtiäisiä.
