Saksankielinen Helsinki
Gustav Paulig oli lyypekkiläinen puutarhurin poika, joka 1876 saapui Tampereelle Nokia-yhtiön palvelukseen. Kahvistaan hänet tänään tunnetaan.
1800-luvulla saksankielisten sukujen merkitys Suomen ja sen pääkaupungin kehitykselle oli keskeinen. Aue-säätiö, Helsingin kaupunki sekä Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto tuottivat aiheesta näyttelyn, joka vuodesta 2013 alkaen on kiertänyt lukuisilla paikkakunnilla Suomessa ja Saksassa.
Materiaali on saksan- ja suomenkielinen ja siihen voi tutustua myös verkossa. Materiaali on alla jaoteltu kolmeen osioon. (Klikkaa avautuvaa kuvaa suurentaaksesi näkymää.)
- 1800-luvun Helsinki ja maahanmuuttajat
- Keskeiset henkilöt
- Saksalaiset instituutiot
1800-luvun Helsinki ja maahanmuutto
Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812, minkä jälkeen siitä kehittyi muun muassa maan suurin tuontisatama. Tavaroiden ohella innovaatiot rantautuivat pääkaupungin kautta muualle maahan.
Helsinki oli kansainvälinen kaupunki ja saksan kieli venäjän ja ruotsin jälkeen sen kolmanneksi puhutuin vähemmistökieli.
- Maahanmuuttajien Helsinki
- Ajankuva
- Maahanmuuttopolitiikka
- Venäläinen ja ruotsalainen Helsinki
- Juutalainen ja tataarien Helsinki
Keskeiset henkilöt
Fazer, Stockmann, Paulig, Pacius – tänään tunnetut suomalaiset olivat alkuaan saksalaisia ja sveitsiläisiä maahanmuuttajia. Robert Huberilla oli puolestaan tärkeä rooli Helsingin vesijohtoverkon rakentajana. Puhtaan veden saatavuus oli edellytys taistelussa koleraepidemioita vastaan.
- Berg (kenraalikuvernööri)
- Engel (arkkitehti)
- Fazer (kondiittori)
- Huber (vesijohtoverkon rakentaja)
- Pacius (säveltäjä)
- Paulig (kahvipaahtimon omistaja)
- Stockmann (kauppias)
- Tilgmann (kirjapainoyrittäjä)
Saksalaiset instituutiot
1800- ja 1900-luvuilla perustetut Saksalainen koulu, seurakunta ja kirjasto ovat yhä toiminnassa.
Tutustu myös
- Engelin jäljillä – tarinat julkisivujen takana
