Oskarin vuosi
Perheeni äiti oli kotiäiti, joten vuoteni oli kokonaan kotityövapaata aikaa, nautin tästä kyllä silmittömän paljon!
Nimeni on Oskar Stucki ja olin vuosivaihdossa Saksan eteläosassa Baden-Württembergissä 2011 – 2012. Siellä asuin pienessä Ehning-nimisessä dorfissa, joka oli noin 30 – 40 kilometriä Stuttgartista. Parasta vuodessa olivat uudet kokemukset ja tuttavuudet.
Murteet tutuksi
Saksan kielen taitoni ennen matkaa oli varsin huono, mutta sen takiahan vuoden teinkin, että oppisin saksaa ja sen kulttuuria. Saksassa murteet näyttelevät varsin suurta roolia. Jokaisessa pikku kylässä on omanlaisensa kielenparsi, mutta sitäkin on mahdollista ymmärtää, kun kielitaito parantuu. Omassa perheessäni puhuttiin melko vahvasti schwebischia ja näin siis opin ymmärtämään sitä hyvin sekä hieman puhumaan.
Hirvittävät pinot monisteita
Koulussa ihmisiin tutustuminen oli minulle erittäin helppoa varsinkin kun olin samalla luokalla veljeni kanssa. Oma keskittymiseni meni koulussa enemmän saksan puhumiseen, enkä siten hirveästi koulussa mitään opiskellut. Kokeet tein kyllä, mutta en mitään arvosteluja saanut, ihan omaksi iloksi vain. Opiskella ehtii Suomessakin ja paremmin. Nyt on mukava aloittaa levänneenä lukion toinen, raskain luokka.
Koulunkäynti Saksassa on melko erilaista, oppilailla ei ole niinkään kirjoja vaan opettajat jakavat hirvittäviä pinkkoja monisteita, joita sitten käydään läpi tunnilla. Tuntejakin tippuu pois melkein joka viikko. Kun opettajat ovat sairaina, ei sijaisia Saksassa minulla ainakaan koskaan ollut.
Perheenjäsenenä
Oma perheeni otti minut jo alussa hyvin huomioon. Matkustelimme ympäri saksaa ja kävimme Italiassa. Isäni kanssa vierailimme museoissa. Perheeni ei sinällään viettänyt paljoakaan ”perheaikaa”, mutta tunsin oloni kotoisaksi. Perheeni äiti oli kotiäiti, joten vuoteni oli kokonaan kotityövapaata aikaa, nautin tästä kyllä silmittömän paljon!
Vapaa-aikani meni salilla, lenkillä ja kavereiden kanssa. Kuitenkin koneellakin tuli istuttua, koska omat kaverini eivät viikolla tehneet paljon mitään. Aina joskus kävimme uimassa tai pelaamassa futista.
Ennakkoluuloni eivät oikeastaan muuttuneet, koska minulla ei sellaisia Saksaa kohtaan oikeastaan ollut. Mutta huomasin kyllä, että saksalaiset ovat edelleen ”herraskansaa”, eikä heitä ole neuvominen. Saksalaiset ovat, kuten tavallisesti, hieman enemmän ulospäin suuntautuneita, kuin me täällä pohjolassa. Vanhan kulttuurin ja historian takia yhteiskunta ei kuitenkaan ole sitä kaikista muutosintoisinta.
Kouluruokaa Mäkkärissä
Rahaa meni itselläni syömiseen, matkailuun, saliin ja ajokouluun. Ruoka on saksassa halpaa, mutta kyllä siihenkin rahaa kuluu, kun ei ole ilmaista kouluruokaa, vaan mennään esimerkiksi Mäkkäriin syömään sitä kouluruokaa. Rahaa kannattaa myös varata matkusteluun, koska se on ehkä parasta, mitä vaihtovuotena voit tehdä!
Neuvoisin ensi vuoden vaihtoon lähtijöitä vain pysymään energisinä ja avoimina vuoden aikana. Alussa varsinkin pitää vain mennä koko ajan, että tutustut ihmisiin. Kannattaa myös puhua paljon, ei niin väliä meneekö se alussa oikein, kunhan puhut!
Miksi vuodeksi vaihtoon?
Vuosivaihto omalta osaltani kannatti, enkä yhtään lyhyempää aikaa olisi Saksassa halunnut viettää. Vuoden aikana ehtii oppia kieltä paljon paremmin, huomaa kulttuurierot tarkemmin ja tutustuu ihmisiin perusteellisemmin. Vuosivaihto vaatii kuitenkin tietynlaista mentaliteettia. Jos sellaista on, niin en voi kuin suositella!
Lue myös