Lauantaina 30.9.2023 järjestetty Tag der deutschen Sprache keräsi jälleen saksanopettajia ja saksan kielestä kiinnostuneita ihmisiä yhteen Saksalaiselle koululle. SSYL:n ja Suomen Saksanopettajat ry:n järjestämän tapahtuman aamupäivään kuului opetushenkilöstölle suunnattujen työpajojen lisäksi professori Dzintra Lele-Rozentalen luento Deutsche Sprache im Baltikum: Aktuelles zum Deutschunterricht in Lettland, jossa hän kertoi mm. opettajapulan vaikutuksista latvialaisten koulujen kieltenopetukseen.
Iltapäivän ohjelmaan kuului lähes parikymmentä näytteilleasettajaa kerännyt messuosuus sekä kirjan Margarethe Aue – Lebenserinnerungen julkistaminen. Moskovassa saksalaiseen perheeseen syntynyt Margarethe Aue (1886 – 1983) toimi mm. saksanopettajana ennen kuin perhe muutti Viron kautta Suomeen Venäjän vallankumousta pakoon. Helsingissä Margarethe Aue toimi aktiivisesti mm. Saksalaisessa koulussa sekä seurakunnassa. Hän oli Aue-säätiön perustajan, Theodor Auen, äiti.
”Saksa on Suomessa elävä kieli”
Iltapäivä jatkui paneelikeskustelulla, jonka juontaja Dr. Luise Liefländer-Leskinen halusi muun muassa tietää, millaisia ajatuksia keskustelijoilla on saksan kielen tärkeydestä. Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin edustajana keskusteluun osallistunut Antti Grönlund mm. muistutti, että vain 10% toimitusjohtajista Saksassa kokee osaavansa englantia niin hyvin, että kykenee käymään kauppaa kyseisellä kielellä.
Professori Leena Kolehmainen Helsingin yliopistosta taas muistutti venäjän, ruotsin ja saksan kielten osaamisen tärkeydestä mm. historiantutkimuksen kannalta. Arkistolähteiden tutkiminen kun edellyttää Suomessa näiden kielten osaamista.
Kolehmainen myös kritisoi julkisuudessa käytävää keskustelua suomalaisten kielitaidosta. Hänen mukaansa näkökulmaa ”nuoret eivät osaa kieliä vanhaan tapaan” pitäisi vaihtaa rakenteiden tarkasteluun, sillä nykyisellään ne eivät tue kieltenopiskelua koulussa.
Henkilökohtaisena huomionaan Sveitsin tuore suurlähettiläs Sabrina Dallafior Matter kertoi, ettei ole aikaisemmin diplomaattiurallaan puhunut niin paljon saksaa kuin Suomessa. Hänen mukaansa saksa onkin elävä kieli Suomessa.
Edellä mainittujen lisäksi paneelikeskusteluun osallistuivat suurlähettiläät Konrad Arz von Straussenburg (Saksa) ja Dr. Herbert Pichler (Itävalta).
Silta-Brücke-palkinto 2023 Kaisa Liljebergille
Iltapäivä jatkui Silta-Brücke-palkinnon jakamisella. Palkinnon sai tänä vuonna Kaisa Liljeberg Rovaniemeltä elämäntyöstään saksanopettajana sekä ansioistaan suomalais-saksalaisen kieli- ja kulttuurivaihdon edistämisessä.
Kaisa Liljeberg toimi 1980-luvulla saksan- ja ruotsinlehtorina Kolarin lukion, mistä hän siirtyi Rovaniemelle Lyseonpuiston lukioon toimien koulun apulaisrehtorina vuosina 2007 – 2019. Saksanopetusta hän on tukenut myös tuottamalla opettajan materiaalisarjaa Gute Idee!.
Opettajan työnsä ohella Kaisa Liljeberg on ollut pitkään Napapiirin suomalais-saksalaisen yhdistyksen puheenjohtaja, mistä osan aikaa myös edustajana Suomi-Saksa Yhdisten Liiton hallituksessa. Lisäksi Liljeberg on toiminut Lapin kieltenopettajien yhdistyksessä ja yli viisi vuotta kieltenopettajien kattojärjestö SUKOL:n hallituksessa.
Urallaan Liljeberg on lisäksi kantanut vastuuta Rovaniemen ja sen ystävyyskaupungin Kasselin välisestä yhteistyöstä. Hän on mm. vastannut Goethe-Schulen kanssa järjestettävän oppilasvaihdon toteuttamisesta ja osallistunut kaupunkien delegaatioiden vierailuihin sekä vierailujen suunnitteluun.
Lämpimät onnittelut Kaisalle palkinnon johdosta! Aikaisemmin Silta-Brücke-palkinnon ovat saaneet Alexandra Virtanen Turusta ja Anne Steenbeck Lahdesta. Palkinnolla SSYL pyrkii nostamaan esille saksan kielen asemaa ja merkitystä Suomessa, herättämään keskustelua saksan opiskelijoiden määristä sekä mahdollisuuksista toimia monikielisyyden puolesta.
Tag der deutschen Sprache 2023 päättyi Deutsch-Finnischer Chorin laulamiin säveliin.
Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, esiintyjille ja näytteilleasettajille sekä tapahtumaan osallistuneille mielenkiintoisesta ja antoisasta päivästä!
