(FI) Vain pääsiäispupu voi tuoda värikkäitä munia

(FI) Vain pääsiäispupu voi tuoda värikkäitä munia

Perheessäni oli perinteenä, että jokavuotiset puutarhatyöt aloitettiin pitkäperjantaina aamupäivällä. Kunnes kotiseudullemme muutti perheitä, jotka eivät olleetkaan meidän vanhojen asukkaiden tapaan katolisia vaan protestantteja. Pääsiäisestä Saksassa ja Suomessa kirjoittaa Dieter Schaffrath.

Pääsiäispupu kätkee pääsiäispäivänä värikkäät munat ja suklaamunat asuntoon, puutarhaan ja luonnon helmaan. 45 päivää aikaisemmin Saksassa vietetään karnevaalia, jolloin katoliset juhlivat riehakkaasti. Riehakkuus loppuu tuhkakeskiviikkoon, kun kirkoissa papit tekevät tuhkasta ristinmerkin seurakuntalaisten otsaan. Alkaa 40 päivää kestävä paastonaika. Jeesus meni 40 päivää ennen ylösnousemustaan autiomaahan paastoamaan ja valmistautumaan kuolemaansa.

Viikkoa ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaita. Tuolloin muistellaan sitä, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja hänen eteensä levitettiin palmunoksia merkkinä siitä, että hän on juutalaisten kuningas. Palmusunnuntaina Saksassa otetaankin kirkkoon mukaan oksia, jotka siellä sitten siunataan. Kirkonmenojen jälkeen oksat viedään kotiin ja ripustetaan yleensä oven yläpuolella olevaan ristiin. Koska palmut eivät pärjää Suomen ilmastossa, korvataan täällä palmunoksat pajunoksilla tai puksipuun oksilla.

Tiedättekö muuten sen aasin nimen, jolla Jeesus Jerusalemiin ratsasti? Aasin nimi lienee Halle, koska ihmiset huusivat ”Halle, luja, Halle, luja!”.

Palmusunnuntaita seuraa piinaviikko, Jeesuksen kärsimyksen ja tuskan viikko. Kiirastorstaina nautitaan ehtoollinen. Pitkäperjantaina kello 15 Jeesus kuoli ristillä. Näin minulle lapsena kerrottiin.

Kirkonkellot lentävät Roomaan

Perheessäni oli perinteenä, että jokavuotiset puutarhatyöt aloitettiin pitkäperjantaina aamupäivällä. Istutimme perunaa, sipuleita ja niin edelleen. 1960-luvun alkuvuosina ilmeni ongelmia, kun kotikadullemme Würselenin kaupungissa muutti uusia perheitä, jotka eivät olleetkaan meidän vanhojen asukkaiden tapaan katolisia vaan protestantteja. Heitä häiritsi se, että me ahersimme puutarhassa pitkäperjantaina, joka oli heille hyvin tärkeä juhlapäivä. Niinpä poliisit tulivat soittamaan ovikelloamme ja kehottivat meitä lopettamaan puutarhatyöt.

Silloin tuli hiljaista. Ristit oli peitetty niin kirkoissa kuin kodeissakin violetein liinoin. Kirkonkellot eivät soineet. Äiti kertoi minulle, että kellot olivat lentäneet Roomaan. Sen sijaan kolina ja kalske kaikuivat kauas, kun pitkäperjantaita seuranneena lankalauantaina meitä kutsuttiin hartauteen.

Sitten koitti pääsiäisyö. Pääsiäiskokko sytytettiin, samoin pääsiäiskynttilät joiden valo loistaa koko vuoden. Valo symboloi elämää, kuoleman kukistanutta Jeesus Kristusta. Ja sitten soivat taas kirkonkellot – pääsiäiskellot – joiden kuminaa Goethe kuvaa Faustissaan.

Pääsiäiskinkku tuodaan kirkkoon

Pääsiäispäivän aamuna menin isäni kanssa pääsiäiskävelylle luonnon helmaan. Yleensä sää oli jo hyvin keväinen. Kun isäni piti mennä puun taakse tauolle, hän kätkikin itse asiassa pääsiäismunat. Olin innoissani löytäessäni munat. Olin varma, että pääsiäispupu oli ne tuonut. Aina emme kuitenkaan löytäneet kaikkia puutarhaan kätkettyjä munia. Niinpä olikin todella miellyttävää syksyllä puutarhasta kerätä haisevia, värikkäitä munia.

Kanat ovat pitkään yrittäneet munia värikkäitä munia. Tähän mennessä paras tulos on ruskea muna, joka ei tietenkään pysty kilpailemaan pääsiäispupun tuomien värikkäiden munien kanssa. Vain pupu pystyy tuomaan värikkäitä pääsiäismunia. Meistä jokainen auttaa pupua sen munaurakassa, koska munia on niin mukava koristella monin värein.

Suomessa syödään jouluna kinkkua, mutta tuolloin Itävallassa on tarjolla vaatimattomasti vain perunasalaattia ja makkaroita. Kinkku kuuluu sen sijaan itävaltalaisen pääsiäispöydän antimiin. Ennen juhla-ateriaa pääsiäiskinkku pakataan koriin ja otetaan mukaan kirkkoon, jossa se siunataan.

Kumpi olikaan ensin: muna vai kana? Vastaus kuuluu: ei kumpikaan, vaan pääsiäispupu. Pupun munat ovat värikkäitä kuin kevään kukat. Talvi on takana, ja luonto herää eloon. Hauskaa pääsiäistä!

Artikkeli on ilmestynyt saksaksi Silta-Brücken numerossa 79.

Teksti: Dieter Schaffrath
Käännös: Anna Arola

Yhteistyökumppanit-FI

Yhteistyökumppanit

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja Aue-säätiö tukevat toimintaamme. Oppilasvaihto toteutetaan yhteistyössä saksalaisen kumppanijärjestömme DFG:n kanssa.

OKM
OPH
DFG
AUE-STIFTUNG